Saamme usein vakuutella ihmisiä siitä, että heidän lahjoituksensa menevät perille Romaniaan. Tämä on valitettavasti nykyaikana varsin ymmärrettävää, koska jotkut moraalittomat mätäpaiseet todellakin yrittävät tehdä rahaa toisten kokemalla vääryydellä ja kärsimyksellä. KKY:n ei ole aivan yksinkertaista kuljettaa lahjoitustavaraa Romaniaan, koska tavaran pitää lentää sinne, mikä puolestaan on hyvin kallista – niin kallista, että saisimme samalla rahalla helposti palkattua eläinlääkärin pariksi kuukaudeksi. Siksipä kuljetamme tavaraa Romaniaan säännöllisesti pienissä erissä, priorisoiden matkaan mukaan aina sellaisia lahjoituksia, joita tarhalla milloinkin eniten tarvitaan. Joulun alla eräs joulutonttu kuitenkin lahjoitti isot ilmaiset joulupaketit Romanian koirille, kissoille, hevosille ja lapsille, ja saimme vietyä 40 kg tavaraa niitä kipeästi tarvitseville.
Niinpä halusimme pukea tarhalla yhdelle koiralle lämpimän, tuulelta suojaavan takin, jonka saimme matkaamme pitkäaikaiselta tukijalta, jonka rakkaan edesmenneen koiran takki oli ollut, vähän kuin todistuaineistoksi.
Etsimme sopivankokoista ja vähän viluista koiraa (varsinainen takkisesonki ei ole vielä alkanut Romaniassa, sielläkin on ollut poikkeuksellisen leuto alkutalvi), kun silmäämme osui Mallory-pentu, joka oli Cernavodan tarhan pihassa muiden aitauksensa pentujen kanssa leikkimässä. Mallory vaikutti hiukan viluiselta ja alakuloiselta pennulta, joka istahti vähän väliä yhden aitauksen päätyyn katsellen kohti tarhan porttia kuin lievässä hypnoosissa. Takki ei istunut hänelle aivan presiis, mutta toisaalta Mallory on kasvavassa iässä.
Kerroimme adoptiovastaava Lilille, kuka takin oli nyt perinyt, ja Lili halusi näyttää meille kuvat Mallorysta löytymishetkellä. Hän oli ollut vasta aivan pieni rääpäle, mutta syyhy oli ehtinyt jo riistää pieneltä pennulta lähes kaikki karvat. Muutos kesältä oli päätä huimaava, vaikka Malloryn turkki ei vieläkään ollut paras mahdollinen.
Malloryn tilaa seurataan yhä, mutta jos tyttö vaikuttaa terveeltä jatkossakin, hän varmaankin alkaa etsiä kotia Suomesta. Siihen saakka hän varmasti kiittää Caritaa (ja kaikkia muitakin takkeja ja mantteleita lahjoittaneita!) lämpimästä takistaan. Ei tiennyt pieni, hylätty ja karvaton pentu, että joku haluaisi lähettää hänelle takin, herkkuja ja leluja tuhansien kilometrien takaa!
Mallory vastapelastettuna:
koirienystavat 